Paljon toivottu postaus seka-syöjän lemppari vegaani/lihankorvike-tuotteista tulee vihdoin! Kuten monessa muussakin aiheessa, somessa syntyy herkästi selkeä jako ruokatottumuksista, sekasyöjät syö aina vaan lihaa ja eläinperäisiä tuotteita ja vegaanit syö vegetuotteita. Tässäkin asiassa olen jossain siellä välimaastossa ruokailutottumusteni kanssa ja näin on varmasti todellisuudessa moni muukin. Agrologi-opinnot ovat antaneet syvemmän käsityksen meidän kotimaisesta ruuantuotannosta ja itselle selkeyttä siihen millaista ruuantuotantoa haluan tukea sekä eläinsuojelun että ilmaston ja huoltovarmuuden kannalta. Syön tänä päivänä edelleen lihaa, tosin olen valikoivampi siinä mitä lihaa kulutan ja kulutus on huomattavasti vähemmissä määrissä kuin 10 vuotta sitten. Tämä saattaa muuttua tai olla muttumatta tulevaisuudessa.
Voidaan jutella lisää lihantuotannosta ja sen kulutuksessa toisessa postauksessa, tässä keskitytään kuitenkin omiin lemppareihin vegehyllyltä! Nämä ovat erityisesti sellaisia eläinperäisten tuotteiden korvaavia, kasvipohjaisia vaihtoehtoja jotka maistuvat vähintään yhtä hyviltä kuin ne tuotteet johon sekaanin makunystyrät ovat tottuneet. Usein myös lompakko kiittää. Keskityn myös pitkälti kotimaisiin tuotteisiin ja sellaisiin raaka-aineisiin joita voitaisiin tuottaa enemmänkin Suomessa. Postauksessa keskitytään vegaanisiin tuotteisiin mutta ruokavinkit ja reseptit eivät välttämättä ole täysin vegaanisia. Niitä voi sellaisiksi kuitenkin itse soveltaa.
Ensimmäisenä listalla on oma ehdoton suosikki lihankorvike jota en vaan voi ylistää tarpeeksi;
Hernis - herneproteiini
Tästä on muodostunut, minun lemppari lihankorvike ja olen saanut myös kumppanin koukkuuntumaan. Koostumus on todella hyvä eikä herneproteiini itsessään maistu miltään, toisin kuin monet muut lihankorvikkeet, ja tästä syystä se on helppo maustaa ruokaan kuin ruokaan sopivaksi. Se tulee kahdessa eri muodossa, rouhe ja suikaleet - itse käytän molempia. Suikaleet ovat esimerkiksi ehdoton lemppari Mama'sin tom yum katkarapu nuudeleissa johon maustan suikaleet kalakastikkeella sekä tietysti nuudeleiden mukana tulleilla mausteilla. Suikaleet sopivat myös mahtavasti wokiin jossa itse käytän sitä naudanlihasuikaleiden tyyppisesti esimerkiksi sipulin, paprikan ja tuorechilin kanssa oyster sauce kastikkeella maustettuna. Rouheen käytän usein jauhelihan tapaan, esimerkiksi tortillassa, makaroonilaatikossa tai vaikka Buldak nuudeleissa. Aloitan aina heittämällä pannulle runsaasti ruokaöljyä ja pyörittelen hernikset siinä ensin kuiviltaan, jonka jälkeen lisään vain vähän vettä jotta hernikset vielä imevät itseensä muut mausteet ja kastikkeet. Paistan kunnes pinnalle tulee pientä rapeutta.
Hernikset löytyy kaupassa yleensä kuivien elintarvikkeiden hyllyväliköstä, lähellä siemeniä, soijavalmisteita ja muita viljatuotteita. Herniksen herneet tulevat EU:n alueelta.
Lyhyesti vielä nippelitietoa nimenomaan herneen viljelyn positiivisista puolista; hernettä voi viljellä aika pitkälti samalla kalustolla kuin viljoja joten tiloilla on hyvät rahkeet soveltaa herneen viljelyä omaan viljelykiertoon ja se sopii hyvin viljeltäväksi Suomen ilmastoon ihan etelästä pohjoiseen asti. Se on erittäin hyvä esikasviksi viljoille sillä se vähentää viljojen tautipainetta. Herne sitoo lisäksi luonnollisesti typpeä ilmasta maaperään joka vähentää lannoitustarvetta. Tällä hetkellä hernettä käytetään enimmäkseen valkuaisena eläinten rehussa mutta se voisi olla hyvä proteiinipitoinen lisä myös ihmisten ruokavalioon. Toisaalta herneen kaltaiset palkokasvit eivät yleensä sovi tulehduksellisista suolistosairauksista kärsivien ruokavalioon.
Lopuksi erikoismaininta Snellmannin kevyt nauta-herne (70% - 30%) jauhelihalle joka mielestäni oli nerokas idea kaikille niille jotka haluavat vähentää lihankulutusta ja lisätä kasviperäisiä proteiineja ruokavalioon. Koska herneproteiini ei maistu millekään, toisin kuin monet muut vegaaniset lihankorvikkeet, sitä ei minun mielestä edes huomaa. Harmillisesti Snellman joutuu toistaiseksi tuomaan herneen ulkomailta (EU) koska sitä ei ole riittävästi saatavilla Suomessa.
Kumppani jatkaa usein jauhelihaa hernis rouheella, eli tämän yhdistelmän voi myös tehdä itse oman maun mukaan.
Tumma soijarouhe
Tumma soijarouhe oli ensimmäinen lihankorvike mihin itse tykästyin ja olen käyttänyt sitä jo monta vuotta jauhelihan korvikkeena. Tästä ei löydy erityistä merkki-lempparia vaan ostan eri merkkejä riippuen missä kaupassa käyn.
Toisin kuin herneproteiinissa, soijarouheessa on helpommin tunnistettava sivumaku jonka olen huomannut nyt pitkällä aikavälillä alkaneen tökkivän hieman. Syön kuitenkin edelleen mielellään soijarouhetta esimerkiksi tortillassa ja saatan sekoittaa sitä jauhelihaan. Sekoittamalla soijarouheeseen kananmunan ja korppujauhoja olen myös onnistunut tekemään toimivia kasvis-hamppari pihvejä.
Soijaa tuodaan edelleen enimmäkseen ulkomailta ja sitä käytetään herneen tavoin ensisijaisesti eläinten rehuissa, tosin Suomessa on jo siirrytty muihin valkuaisaineisiin esimerkiksi naudanlihan ja maidontuotannossa. Ilmastonmuutoksen ansiota kasvukausi on pidentynyt Suomessa ja täälläkin on alettu varovaisesti kokeilemaan soijan viljelyä onnistuneesti.
Aito kauraruoka
Fazerin Aito kauraruoka on ehdoton suosikki pastakastikkeisiin ja keittoihin. Se maistuu valehtelematta vähintään yhtä hyvältä kuin ruokakermat ja hinnaltaankin ovat jopa hieman halvempia kuin jotkut maustetut ruokakermat. Koostumus on erittäin kermainen, melkein juustomainen eikä tässä ole havaittavissa mitään erityisiä sivumakuja.
En tällä hetkellä käytä esimerkiksi kauramaitoa kahvissani, sillä se aiheuttaa itselleni kovia vatsakipuja selittämättömästä syystä. Tämä kauraruoka ei onneksi ole sellaisia vaivoja aiheuttanut ja saatan tulevaisuudessa kokeilla jos kahvimaidoksikin löytyisi Fazerin vege-valikoimista vaihtoehto.
Tämä postaus ei ole mainos eikä postauksessa mainitut yritykset ole mitenkään osallisena sen tuottamisessa. Kaikki tuotteet on hankittu itse ja mielipiteet ovat täysin minun omia, päätelmiä tukemaan alla viitteitä ja lähteitä.
Lähteitä:
Aleksi Kankare, 2015, "Herneen viljely osana viljelykiertoa kasvinviljelytilalla", https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504033912
Elina Rantalainen, Yle, 2020, "Kotimainen soija voi pian olla arkipäivää, vaikka viljelyn piti olla Suomessa mahdotonta - voidaanko tuontisoijalle heittää hyvästit?", https://yle.fi/a/3-11510270
Maaseudun Tulevaisuus (Mainos A-Rehu), 2024, https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mainos/e3176860-9549-47d5-b8b0-efc0ec020eaa
Nordgen, 2021, "NordGenin Artic Pea-tutkimusprojektin tulokset osoittavat, että herne viihtyy myös napapiirin yläpuolella." https://www.nordgen.org/fi/uutiset/uusi-tutkimus-vahvistaa-herneen-viljely-mahdollista-69-leveysasteella/
0 kommenttia