Tämä blogikirjoitus sai alkunsa osana agrologi-opintojen viestintä-kurssia asiantuntijapuheenvuorona. Valitsin aiheeksi biokaasun ja omavaraisen energiatuotannon jotka on jo opiskeluiden ensimmäisen vuoden aikana tullut itselleni erittäin tärkeäksi ja kiinnostavaksi aiheeksi. Halusin siis julkaista tämän myös teille luettavaksi. Blogipostauksen lopussa on myös suullinen asiantuntijapuheenvuoro jonka suunnittelin ja kuvasin kurssille ja lisäksi julkaisin omilla some-alustoilla. Lähteistä löydät aiheesta lisää tietoa mikäli kiinnostuksesi heräsi oppia biokaasusta lisää.
Biokaasulla kohti omavaraisempaa Suomea
Energiakriisin kynnyksellä
Olemme jo tovin eläneet epävakaassa maailmantilanteessa jossa ruoka- ja energiaturva on hyvinkin horjuvalla pohjalla. Mikä sen parempi ajankohta pohtia kuinka Suomessa voitaisiin liikkua kohti vaihtoehtoisia, omavaraisempia tapoja tuottaa energiaa ja samalla vahvistaa ruuantuotannon huoltovarmuutta. Biokaasu voisi olla vastaus molempiin.
Jo Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alettua Ukrainassa ja viimeistään Iranin sodan alettua, keskustelu energiapulasta on käyty vilkkaasti. Keskustelu on alleviivannut jo kannattavuus-ongelmien kanssa kamppailevaa maatalous-sektoria joka mahdollisen energiakriisin myötä kohtaa yhä nopeammin kasvavia menoja kun polttoaineiden hinnat jatkavat nousuaan ja lannotteidenkin saatavuus vaikeutuu ja kallistuu.
Työpaikkoja ja uusia innovaatioita
Biokaasu voisi olla yksi vastaus omavaraisempaan energiatuotantoon joka lisäksi olisi Ympäristöteko isolla Y’llä. Biokaasun tuottamiseen biokaasulaitokset voisivat hyödyntää sekä lantaa että elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja toimia yhteistyössä myös kaupunkien biojätehuollon kanssa. (Virolainen-Hynnä, 2024) Biokaasuinvestoinnit kohdistuvat pääsääntöisesti maaseudulle (Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, 2025) joka voisi tarkoittaa työttömyyden kanssa kamppaileville alueille lisää työpaikkoja ja on lisäksi kannattava mahdollisuus yhteistyöhön pienempien tilojen välillä. Biokaasu tuottaisi polttoainetta liikenteeseen sekä energiaa sähkön ja lämmön tuottamiseen ja se viestisi lisäksi muille aloille tarpeesta innovaatioille jotka hyödyntävät nimenomaan biokaasua fossiilisten polttoaineiden sijaan.
Tällä hetkellä kaasukäyttöisten autojen valikoima Suomessa on melko suppea ja tieto siitä, että lähes kaikki kaasukäyttöiset henkilöautot Suomessa ovat kaksikäyttöiset eli voivat kulkea myös bensiinillä (Autoalan tiedotuskeskus, n.d.), ei välttämättä ole tavoittanut autokaupoilla olevia kansalaisia. Siksi moni edelleen saattaa vierastaa kaasuauton hankintaa, mutta onneksi tutusta ja turvallisesta bensiiniautosta ei ole pakko luopua vaikka kaasuauto kiinnostaisi. Toisaalta kahvipöydässä on usein kuultu että kiinnostusta kaasuautoon on mutta sopivaa ei vain ole saatavilla. Täytyisi pohtia miten saadaan kysyntä ja tarjonta kohtaamaan automarkkinoilla. Se voisi nimittäin antaa lisänosteen biokaasulaitosten investoinneillekin, jos biokaasua kuluttavia autoilijoita olisi enemmän.
Myös biokaasulla toimivia traktoreita on jo nähty Suomen markkinoilla (Agritek, 2020) ja niiden potentiaali tulevaisuudessa on ymmärretty viimeistään siinä vaiheessa kun Venäjä hyökkäsi täysimittaisesti Ukrainaan. Myös jälkiasennettu biokaasumuunnos löytyy traktoreille joka muuntaa koneen biokaasukäyttöiseksi (Rytky, 2022). Biokaasulla kulkevat koneet tarkottaisi maatalousteollisuudelle omavaraisempaa, uusiutuvaa polttoainetta ja kiertotalouden tehokasta hyödyntämistä.
Tehokkaampaa lajittelua
Hiljattain myös jätelakia uudistettiin ja se toi mukanaan erilliskäsittelyvelvoitteen kaikkiin yli 10 000 asukkaan taajama-alueiden kiinteistöihin. Jätelain uudistuksen tarkoitus oli parantaa biojätteen lajittelua, sillä biojäte menee kompostoitavaksi ja mädätettäväksi biokaasuksi. Vuonna 2020 Ylen tekemän uutisjutun mukaan (Pantsu, 2020) vain noin 60% kotitalouksien biojätteestä lajiteltiin. Se tarkoittaa että todella paljon biojätettä joutuu sekajätteeseen ja sen lisäksi että biojäte tällöin jää hyödyntämättä, se myös heikentää sekajätteen lämpöarvoa kun se poltetaan jätevoimaloissa (Kiertokapula, n.d.).
Johtopäätökset
Epävakaassa maailmantilanteessa kotimainen huoltovarmuus on meille kaikille eriarvoisen tärkeää ja samalla mahdollisuus panostaa kotimaiseen, uusiutuvaan, kiertotaloutta tukevaan energiatuotantoon joka pitää maaseutuelinkeinojen tulevaisuutta elossa.
Jotta me yhteiskuntana voitaisiin vahvistaa meidän omavaraista energiantuotantoa kaikkien tulisi puhaltaa yhteen hiileen. Olisi tärkeää että tieto ja viestintä omavaraisesta energiasta, lajittelusta ja kiertotaloudesta olisi selkeää ja tavoittaisi kansalaisia mahdollisimman laajasti ja sen hyödyt ymmärrettäisiin. Maatalousalan osaamista pitäisi jatkuvasti kehittää ja kannustaa kestäviin investointeihin. Biokaasun lupaprosessit tulisi keskittää ja yhtenäistää, pienten biokaasulaitosten perustamista helpottaa ja myös valtion myöntämillä tuilla voidaan ohjata maatalousalaa kohti kannattavia, uusiutuvia energiamuotoja (Hollmén, Hiitelä, & Kankaanpää, 2026) jotka hyödyttää koko yhteiskuntaa ja meidän omavaraisuutta.
Lähteitä ja tukimateriaalia
Agritek. (2020). Ensimmäinen biokaasukäyttöinen traktori T6.180 on saapunut Suomeen. From Agritek: https://www.agritek.fi/new-holland/ajankohtaista/t6-biokaasutraktori-nyt-suomessa
Autoalan tiedotuskeskus. (n.d.). From https://aut.fi/kayttovoimat/kaasu/
Biokierto & Biokaasu ry (n.d.). Biokaasun tuotanto. From Suomen Biokierto & Biokaasu ry: https://biokierto.fi/biokaasu/tuotanto/
Biokierto & Biokaasu ry (n.d.). Ravinteiden kierrätys. From Suomen Biokierto & Biokaasu ry: https://biokierto.fi/ravinteiden-kierratys/
Gasum. (n.d.). From Gasum: https://www.gasum.com/fi/gasum/tuotteet-ja-palvelut/biokaasu-ja-nesteytetty-biokaasu-lbg/miten-biokaasua-tuotetaan/
Hollmén, M., Hiitelä, J., & Kankaanpää, S. (2026). Katsommeko sivusta, kun biokaasuinvestoinnit valuvat ulkomaille ja Suomi jää tuontikaasun varaan? From Bioenergialehti.fi: https://bioenergialehti.fi/2026/01/14/katsommeko-sivusta-kun-biokaasuinvestoinnit-valuvat-ulkomaille-ja-suomi-jaa-tuontikaasun-varaan/
Kiertokapula. (n.d.). Kiertokapula. From https://kiertokapula.fi/jatelajit/biojate/
Matson-Mäkelä, K. (2025). Biojätteen lajittelu ei vieläkään onnistu oikein – arvokas raaka-aine päätyy jätevoimalan polttouuniin. From https://yle.fi/a/74-20156455
Pantsu, P. (2020). From Yle: https://yle.fi/a/3-11582576
Rytky, T. (2022). Biokaasutraktori nousi maatalouskoneiden julkkikseksi. From Maatilan Pellervo: https://maatilanpellervo.fi/jutut/biokaasutraktori-nousi-maatalouskoneiden-julkkikseksi/
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry. (2025). From https://biokierto.fi/tiedote-suomeen-on-suunnitteilla-ja-rakenteilla-46-biokaasulaitosinvestointia-vuosina-2025-2027/
Virolainen-Hynnä, A. (2024). Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa 2030, 2035 ja 2040 (verkkojulkaisu). From Suomen Biokierto ja Biokaasu ry: http://www.biokierto.fi/
0 Kommentit